Ekat seurakisat

Heips! Minulla oli siis ihka ekat seurakisat sunnuntaina 20.9. Sorsasalossa ja menin ne Aatun kanssa. Mentiin luokka 1a, Helppo C 2:2000. Minulla ei ole siis yhtään kokemusta kisailusta muuten kuin tallin omista pikkukisoista. Ja Aatun kanssa en ole käynyt kun kerran Ratsunaisen koulukisoissa, joten kisakokemusta Aatun kanssa on vielä vähemmän. Ensin vähän epäröin kisoihin lähtöä kun edellinen ratsastuskerta meni niin huonosti (se oli ennen Terhin pitämää tuntia). Päätin kuitenkin, että samapa tuo, pakko sitä sinne kisoihin joskus on lähteä ja silti saattaa mennä huonosti vaikka olisi treenannut paljon.

Minun startti oli viidentenä ja kisat alkoi klo 09:00, joten herätys oli suht aikaisin. Aamulla tallilla tehtiin normi "kisarutiini", mitä aina kisoihinlähtöaamuna tehdään. Minä siis aloin harjailla Aatua, jolloin Iida pakkaa kamat kyytiin, mutta nyt ne oli valmiina Autossa, koska Iidalla oli kisat lauantaina 19.9. Sitten tein Aatulle sykeröt. Sykeröistä tuli ihan siistit vaikkei niiden tekemisestä ole kauheammin kokemusta. Olikohan nyt toinen vai kolmas kerta kun tein Aatulle sykeröt, tai ylipäänsä ikinä :D Harrastanut ratsastusta 10 vuotta, enkä ole ikinä tehnyt sykeröitä -säälittävää :'D
Sitten kuljetussuojat kinttuihin ja Aatu koppiin.

Kun päästiin kisapaikalle kävin ensimmäiseksi ilmoittautumassa ja sitten aloin vaihtamaan kisavaatteita. Sitten sattui semmoinen homma, jota en odottanut yhtään. Laitoin nimittäin kannuksia jalkaan, hihna soljesta läpi, kiristys ja "NAPS!". Hihna meni poikki! Tuijotin hetken katkennutta hihnaa kädessäni ja alkujärkytyksen jälkeen kyllä alkoi vitutttaa kuin pientä oravaa. Lähdin etsimään josko jostain saisi hihnat lainaan ja päätin suosiolla mennä suoraan kasliaan ja sieltä sain lainaan ihan tuliterät hihnat kannuksiin. Huhuh kun tuli helpotuksen tunne :D Iso kiitos siis Sorsasalon kisojen henkilökunnalle avusta! Miten voi olla noin huono tuuri heti ekoissa kisoissa.. No sitten vaan auton luo ja vaihdoin loputkin vaatteet ja lähdettiin verkka-alueelle.

Viritettiin ennen selkään nousua radiosysteemi minun ja Iidan välille, jonka avulla Iida pystyi neuvomaan minua "huutamatta" kentän toisessa laidassa kun kuulin Iidan puheen korvillani olevista kaiuttimista. Heti kun otin ohjat käteen Aatu tuli pehmeästi kuulolle. Aatu oli vielä herkillä Iidan edellispäivän kisasuorituksista, joten Aatu oli tosi herkkä ja helpompi ratsastaa kuin "normaalisti". Alkuverkka sujui siis tosi kivasti, Aatu oli mukavan rento ja kuunteli apuja hyvin.

Kun päästiin isolle kentälle, jossa radat oli, niin Aatu katseli ympärilleen ja ei tahtonut keskittyä ja päätin antaa Aatun vähän aikaa kävellä rennosti. Iida tuli vielä aidan nurkkaan neuvomaan ja ratsastin vähän ravia ja otin pari laukannostoa. Laukka tietty se minun ongelmainen askellaji Aatun kanssa, jolloin Aatu nousee pois kuolaimelta ei laukkaa kovin rennosti. Onneksi laukka olikin radan lopussa, joten pystyin keskittymään raviosuuksiin stressaamatta loppuradan laukasta.

Lopulta tuli minun vuoroni ja minut kuulutettiin radalle. Aatun kanssa taas kiva "ongelma" on se, että jos yhtään ajattelee, että nyt se ei mene nurkkaan tai säikkyy sitä tai tätä niin silloin se ei kyllä mene radan nurkkiin tai lähellekkään aitoja. No aluksi tietty oli hankaluuksia nurkkien ja aitojen lähelle menon kanssa, mutta sitten ajattelin vaan päättäväisesti ratsastaa vaan rennosti ravia ja saada Aatu keskittymään muuhun kuin aitoihin tai muuhun jännittävään.
Sitten vihellettiin pilliin..

Raviosuudet meni mielestäni kohtuullisen hyvin. Aatu oli rennosti ja itsekkin helpotuin kun Aatu oli rento. Osa ratsastusteistä meni kivasti ja jotkut venyi vähänliian suuriksi. Välillä Aatu kävi pois kuolaimelta, mutta eihän sillä C:n radalle ole väliä, sillä C:ssä ei vaadita hevoselta peräänantoa.
Peruutus sujui myös tosi kivasti. Pistin vaan peruutuksen alulle ja Aatu lähti nätisti peruuttamaan suoraan ja oikean askelmäärän vielä.

Laukka osuus sitten tuli lopulta eteen ja silloin Aatu tulikin pois kuolaimelta, mutta laukannostot tulu juuri oikeissa kohdissa ja kaikki laukat oli oikein eli ei siis nostanut vastalaukkaa :D Laukan jälkeen ravi oli ihan kamala ja lopputervehdykseen tulo oli minusa ihan kamalaa. Olin ihan jämähtänyt siellä selässä laukan jäljiltä ja Aatukin oli ihan että "mitähän sille kuskille nyt tapahtui?".

Prosenteiksi kertyi 59,773% ja sijoitus 11/21 eli eipä jääty ainakaan viimeiseksi. Ei saatu yhtään nelosta ja parhaat pisteet oli 6,5! Ihan hitusen verran paremmin kun olisi mennyt mm. se lopputervehdykseen tulo niin ehkäpä 60% olisi saatu, niin hilkulla tuo kuitenkin oli..

Lopulta olin/olen kuitenkin ihan tyytyväinen tulokseen, sillä olihan nämä vasta ekat seurakisani ikinä. Olin jo ajatellut kaikkein pahinta, että Aatu vaan katselisi koko radan ajan pilviä ja minä yritän epätoivoisesti saada sitä kuulolle :D Aatu oli kuitenkin jo heti alkuverkassa tosi kiva ja ei voisi poniiniin olla tyytyväisempi, se teki parhaansa vaikka minä vähän sähelsin siellä.

Ja yksi asia jonka huomasin oli se, että minä en läheskään jännittänyt yhtään niin paljon mitä yleensä! Minulla tosi monesti koskee kovasti mahaan kun jännitän niin paljon kisoja ja jopa Iidan kisoissakin minua on useasti koskenut kisa-aamuna mahaan kun jännittää Iidan puolesta :'D En siis ollut niin jännittynyt kuin normaalisti olen aina ollut. Ehkä olen jotenkin oppinut hillitsemään jännitystä? Luulin nimittäin, että olen ihan kuollut akka siellä selässä, mutta toisin oli.


kuvat on napattu videolta, koska muita kuvia ei ole. Kuvien laatu siis vähän huono, mutta selvää kuitenkin niistä saa :)